Jotain tarttis tehdä kuntonsa eteen jos meinaa vielä noita polkuja vielä tallata, tämä viimeinen vaellukseni Caminito del Rey (aloitus pohjoisesta) ei ollut millään lailla fyysisesti rasittava se meni näillä kesäkiloillakin leikiten.
Caminito del Rey
Mutta tämä Madeiran kuningasreitti Pico do Arieriro-Pico Ruivo edestakaisin kuljettuna imi kyllä meikäläisestä kaikki mehut pihalle.Osittain tähän simahtamiseen vaikutti myös se ettei Rolf Goetz retkeiluoppaassa mainittu tieto Pico Ruivon vuoristomajan aukiolosta pitänyt paikkaansa.
Vuoristomaja oli suljettu ja minä jäi ilman sitä huurteista olutta jonka olin puolimatkan palkinnoksi itselleni asettanut.
Tämä Teneriffan koilliskolkan vaellusreitti Igueste-Playa de Antequera (Wolfsperger reitti 58) veti myös äijän melkoisen tiukille syynä helteinen ja tuuleton sää mutta erityisesti se että potkaisin itse kuvan rannalla 1 1/2 litran vesipullon kumoon.
Tästä viisastuneena olen pitänyt aina mukani vettä yli oman tarpeeni sillä vaikka olisi miten hyvässä kunnossa mutta jos vesi loppuu niin noutaja saapuu.
Jos tuleva talvena tuonne Teneriffalle matka suuntautuu niin kyllä laihtua pitää muuten ei kunnian kukko laula.
Suunnitelmissa olisi mm.käynti Pico Viejo kraaterin reunalla (köysiradalla ylös/alas) ,Chinobren kierros (53) (lupa hankittava) ja sitten vaan ihan pelkästä uteliaisuusesta käynti erään lentokoneen putoamispaikalla.
Risco-polun olen kaksi kertaa kavunnut ylös mutta tämä polun varrella jossain oleva krokotiilinsilmä on vielä näkemättä.Kuva ei ole siis oma vaan jostain lainattu.
Niin löytyyhän sieltä lisääkin noita bongi paikkoja kuten se uusi Jorman baari, virallinen nimi kaiketi
Bar Cafeteria Cuatro Vientos .