Kotkan satama 18.8.2024

lauantai 1. joulukuuta 2012

Lentävä kalakukko Kotkassa


Joulupukkia ei Nikon kanssa ehditty torilla nähdä mutta illansuussa käytiin ihmettelemässä tätä höyryveturia kun se ravintola- ja salonkivaunuineen kävi pikkujoulu ajelulla ja kääntymässä Kotkassa.

Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Valtionrautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepa
joilla vuosina 1937-1957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin nopeus 110 km/h. Paino 93 tonnia ja vetopyörien halkaisija 1 900mm.
Ukko-Pekoille oli selkeä tilaus, sillä vanhemmat Hv1–Hv3-veturit eivät enää suorituskyvyltään riittäneet pikajunien vetokalustoksi. VR tilasi aluksi Lokomolta kaksi prototyyppiä tästä, huomattavasti aiempia veturimalleja kookkaammasta veturista. Prototyyppisarja sai jatkoa 20 lisäveturin sarjalla ja valmistus kesti aina vuoteen 1957 asti. Ukko-Pekka oli tärkeä pika- ja kiitotavarajunien vetäjä 1960-luvun alkuvuosiin asti, minkä jälkeen dieselveturit syrjäyttivät sen kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Aluksi veturilla ajettiin muun muassa Helsingistä Kouvolaan ja Tampereelle, myöhemmin Keski-Suomessa ja muuallakin Itä-Suomessa.
Ukko-Pekkojen rinnakkaismalliksi VR hankki raskaita tavarajunavetureita sarjaa Tr1. Nämä "Risto"-veturit olivat ulkonäöltään ja teknisesti lähes identtisiä Hr1-sarjan kanssa. Suurin ero on vetopyörien koko. Ukko-Pekkojen akselijärjestys oli perinteinen pikajunavetureiden 4-6-2 Pacific eli niissä on kolme huomattavan kookasta vetävää pyöräkertaa, kaksiakselinen johtoteli sekä vetopyörien takana yksiakselinen laahusteli. Ristoissa taas oli neljä vetävää pyöräkertaa, jotka olivat pienempiä kooltaan verrattuna Hr1-veturiin, sekä yksiakselinen johtoteli ja yksiakselinen laahusteli. Molempien sarjojen vetureissa nähtiin monia teknisiä uutuuksia, kuten vierintälaakerointi.

Veturin vesityksessä tarvittiin paikallisen VPK:n apua.

Höyryveturimatkat

6 kommenttia:

  1. Herättää 'Nostalgisia-Muistoja'...!

    VastaaPoista
  2. Voi tuota aikaa! Lastenlasten kanssa usein käytiin Haapamäen höyryveturi puistossa katsomassa kunnon vetureita!

    VastaaPoista
  3. Muistot heräävät minullakin, tuli niin monta matkaa tehtyä ja puupenkitkin vielä muistan.
    Olette varmaan käyneet Hyvinkään rautatiemuseossa, isompien ja pienempien poikien lempipaikassa!!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteistanne Eko,mummeli ja Minttuli.
    Sivusto http://vaunut.org/ on hyvä kuvasivusto myös rautatie nostalgiasta
    kiinnostuneille.
    Haapamäen veturipuistossa olen käynyt mutta tämä Hyvinkään museo on jostain syystä jäänyt käymättä.

    VastaaPoista
  5. Haapamäellä on tullut käytyä ihailuretkellä, kun joskus vielä "nuijapoikana" saa noita radan varressa silmät pyöreinä katsella. Hyvää huomista päivää Kotkaan.

    VastaaPoista

Kommentointisi ilahduttaa.Vastaan kun ennätän.