Tänään oli aamiaisen jälkeen ohjelmassa pikku patikka retki käveltiin yhdessä rouvien kanssa Madeiran retkeilyopaskirjan reitti numero 11 eli valaanpyytäjien polku.
Autolla reitin aloituspaikkaan,auto parkkiin , kuivailtu kamera mukaan ja eikun menoksi.
Kuvassa näkyy pylväiden varaan rakennettu Madeiran lentokentän kiitotien jatke jonka moottoritie sujuvasti alittaa siitä mekin tänään ajettiin.
Taustalla "soihtuvuori" josta ennen on tähystelty merirosvoja.
Saaren itäkärki ja Canicalin kaupunki patikkaretkemme päätepiste.
Paino rajoitettu silta jonka alla sammakot kurnuttivat erittäin kuuluvalla äänellä.
Patikkamme loppuosuus ennen Canicalia josta syöntitauon otettiin taxi ja ajeltiin takaisin automme luokse. Taksamittari ei ollut päällä mutta safööri sanoi että kympin se maksaa ja se me hänelle annettiin.
Hypättiin taas rellun kyytiin ja ajeltiin aivan tien EN 109 itäpäähän katsemaan maisemia.
Tien päätepisteestä olisi ollut mahdollisuus tehdä ja vielä pieni ja helppo patikkaretki mutta ei se
saanut yksimielistä kannatusta joten jäi hienot maisemat muiltakin kuin minulta näkemättä.
Nykymä saaren itäkärkeen.
Meressä näkyy seitsemän kalan kasvatusallasta.
Reitti PR8 on erittäin suosittu ja helppokulkuisen näköinen.
Tutustuminen kaupunkiin jäi hyvin pintapuoliseksi, kirkon ja sen perustan Tristao Vaz Teixeiran patsaan kuvasin.
Kirkon Nossa Senhora da Conceicao lattian alla kerrotaan olevan Vaz Teixeiran sukuhauta.
Taulu iltaruoka ravintolamme seinällä,ravintolan nimeä en muista.
Koristeltu vanhus.
Patsas (meillä härmässä mies menee läpi vaikka harmaan kiven täällä läpi patsaan).
Rantakadun varrelta.
