Funchal 14.5.2016

Tänään olikin sitten itselläni vuorossa matkan ehdoton kohokohta kuningasreitti Madeiran katolle eli polku PR1 Pico do Ariero - Pico Ruivo.Kuljin tuon reitin edes takaisin jolloin nousua tulee yht. n. 700 metriä (reitin itäinen osuus Pico das Torresin ympäri on suljettu,tätä kautta reitti olisi vieläkin rasittavampi nousua ja laskua yht, 780 metriä).

 Ajelin siis tämän Pico do Arieiron tutkakupolin luokse ja pistin auton parkkiin isolle ja leveälle parkkipaikalle.Vuorella sijaitsee ravintola joka on suosittelu turistikohde, kaikki turistit eivät kulje reittiä edes takaisin.Kansainvälisiä retkiä tehdään täältä Pico Ruivolle siten että bussi tuo porukat tänne ja noutaa Ruivoa lähellä olevalta Achada do Texeiran parkkipaikalta pois.
 

 Heti reitin alkupäässä on aika kapoinen reittiosuus kahden vuoren välillä.

Reitillä on kolme vähän pidempää tunnelia joissa on hyvä olla taskulaamppu mukana.

Kuva osittain kallioon hakutusta polusta pahimmissa paikoissa on vaijerit suojakaiteena.

 Edessä ylhäällä Madeiran korkein vuori Pico Ruivo 1862 metriä.

Vuoren juurella sijaitseva vuoristomaja oli suljettu, retken ainut pettymys olisi meinaan olut paistunut.

 Otatin huipulta todisteeksi tämän kuvan.

 Joskus on polku pettänyt korjattu lankutuksella.

 Reitin päätepiste näkyvissä mutta vielä on kavuttavaa.

No kapusin viimemerit ylös, vaihdoin kuivan paidan päälleni nautin näköala baarissa sämpylän oluen kera.

Ajelin Monten kautta Funchaliin pistin auton hotellin parkkiin luovutin avaimet respaan,siihen loppui samalla auton vuokra-aika.

Kävin pikaisesti suihkussa ja vaihdoin siviilit päälle ja eikun rouvien kanssa syömään.

 Funchalissa oli illalla menossa vanhojen auton näyttely kuvassa paavin menopeli.

Ruumisauto takaosa avoin.

Kohta on taas aamiaisen aika ja sen jälkeen ohjelmassa rouvien kanssa helppo Levada vaellus.

Funchal 13.5.2016

Tänään oli aamiaisen jälkeen ohjelmassa pikku patikka retki käveltiin yhdessä rouvien kanssa Madeiran retkeilyopaskirjan reitti numero 11 eli valaanpyytäjien polku.

Autolla reitin aloituspaikkaan,auto parkkiin , kuivailtu kamera mukaan ja eikun menoksi.

 Kuvassa näkyy pylväiden varaan rakennettu Madeiran lentokentän kiitotien jatke jonka moottoritie sujuvasti alittaa siitä mekin tänään ajettiin.

Taustalla "soihtuvuori" josta ennen on tähystelty merirosvoja.

Saaren itäkärki ja Canicalin kaupunki patikkaretkemme päätepiste.

Paino rajoitettu silta jonka alla sammakot kurnuttivat erittäin kuuluvalla äänellä.

Patikkamme loppuosuus ennen Canicalia josta syöntitauon otettiin taxi ja ajeltiin takaisin automme luokse. Taksamittari ei ollut päällä mutta safööri sanoi että kympin se maksaa ja se me hänelle annettiin.

Hypättiin taas rellun kyytiin ja ajeltiin aivan tien EN 109 itäpäähän katsemaan maisemia.

Tien päätepisteestä olisi ollut mahdollisuus tehdä ja vielä pieni ja helppo patikkaretki mutta ei se 

saanut yksimielistä kannatusta joten jäi hienot maisemat muiltakin kuin minulta näkemättä.

Nykymä saaren itäkärkeen.

Meressä näkyy seitsemän kalan kasvatusallasta.

Reitti PR8 on erittäin suosittu ja helppokulkuisen näköinen.

Matkalla hotelille pysähdyttiin vielä saaren itäisen osan entisessä pääkaupungissa Machicossa.
Tutustuminen kaupunkiin jäi hyvin pintapuoliseksi, kirkon ja sen perustan Tristao Vaz Teixeiran patsaan kuvasin.

Kirkon Nossa Senhora da Conceicao lattian alla kerrotaan olevan Vaz Teixeiran sukuhauta.

Taulu iltaruoka ravintolamme seinällä,ravintolan nimeä en muista.

Koristeltu vanhus.

 Patsas (meillä härmässä mies menee läpi vaikka harmaan kiven täällä läpi patsaan).

Rantakadun varrelta.

Funchal 12.5.2016

Curral das Freidas näköalapaikka ja rihkama myymälät.

Näköalapaikalta näkymä alas nunnien laaksoon.Oikealla käytöstä poistettu vanha tie, nykyisin ajellaan turvallisesti tunnelin kautta.

Ei me mitään nunnia täällä nähty samanlaisia papparaisia näkyi kuin missä tahansa muillakin saarilla näkee.

Kuukauden vanhaa poikavauvaa piti PT:n vähän nunnata.

Matkalla Santanaan pidettiin pikku tauko kuvan restauranten pihapiirissä,paikan nimi on Paso do Poiso täältä kääntyy tie polun PR1 aloituspaikkaan Pico do Arieirolle.Nyt ei menty sinne vaan jatkettiin matkaan.

Tämä uskonnollinen muistopaasi (pikku kappeli) kukkineen ja kynttilöineen sijaitsee Faialin ja Santanan puolivälissä joka on nimeltään Faja do Mar.
Piti tuota kuvassa näkyvää kaveria vähän auttaa hän oli sytyttämässä kynttilää mutta ei siinä onnistunut kovan tuulen takia.
Sytytin hänen kynttilänsä autosamme,poltin sitä niin kauan että se paloi kunnolla pistin kynttilä hatun paikoilleen ja ojensin sen tälle kaverille joka oli saamastaan avusta kovasti kiitollinen.

Utelias.
Viimeinen kuva kameralla kunnes se sai vettä kitusiinsa ja tilttasi.

Kännykkä kuva

Santanassakin on Teleferico jonka vaijerit näkyvät kuvassa,kävin pikaisesti paikalla ehkä nähnyt hissiä toiminnassa sen paremmin kuin hissiasemalla henkilökuntaa.
Matkaseuralaisemme Riitta rouva tuli vuoriston ylitys rynkytyksessä huono vointiseksi hän huilaili autossa sen aikaa kun  me kävimme PT:n kanssa paikallisessa baarissa ruokailemassa.
Ajeltiin täältä sitten vähän loivempia tunneliteitä (EN 101) pitkin takaisin Funchaliin.
Vähän meni tuon huonovointisuuden takia päiväretki pilalle

Piti ottaa kännykkä kuva ovesta kun opas oikein bussissa kertoi että vanhassa kaupungissa ovat taiteilijat maalanneet ja koristaneet kaikki ovet. 

Riittakin toipui nopeasti taudistaan joten pääsimme illan suussa syömään paikalliselle nälkäkadulle eli Rua de Santa Maria nimeselle kadulle jolla vieri vieressä hyviä ruokapaikkoja.

Olin ainut porukasta joka söi espadaa.Hyvää oli suosittelen.

Funchal 11.5.2016

 Autofirman poika tuli parikymmentä minuuttia etuajassa tuomaan autoa ja tekemään papereita hyvä näin ja vielä parempi että auto oli vaihtunut Nissan Micrasta vähän tilavampaan Renault Clio merkkiin.

 Kun kaikki auton luovutus kommermerkit oli käyty lävitse päästiin baanalle ajeltiin ensimmäiseksi saaren pohjoisrannalle Sao Vicente nimiseen kylään kalasopalle.

 Sao Vicente

 Tunneleita saarella on tuhka tiheään kuvan tunneli tuli vastaan kun kierrettiin saaren länsipää

Seixalin ja Porto Moniz nimisten kylien kautta Ponta Pargoon josta Madalena do Marin kautta Funchaliin.

 Helikopteri kenttä Porto Moniz

 Porto Moniz

 Porto Moniz

 Näkymä alas saaren länsipäästä Ponta Pargosta

 Kuuden €uron kabiinikyyti ei meitä kiinnostanut.

Teleferico aseman myymälästä Riitta osti eucalyptus pastilleja,itse näitä eucalyptus puita oli runsaasti matkamme varrella.

 Tänne Sao Rogue kirkon juurelle ajeltiin taxilla juurikin sen takia että löydetään helpommin perille ja meikälenkin voi ottaa pari lasillista Tintoa ruokailun yhteydessä.

 Maalaisravintola Miradouro

Ruokaa tuli enempi kuin jaksettiin syödä,suosittelen ravintolaa muillekin.

Nämä "elämäntapa intiaanin koirat" kuvasin illan jo pimetessä Funchalin keskustassa.

Kohta on taas aamiaisen aika ja sitten vailla sen tarkempia suunnitelmia autonnokka kääntyy kohti uusia kohteita.