Funchal 12.5.2016

Curral das Freidas näköalapaikka ja rihkama myymälät.

Näköalapaikalta näkymä alas nunnien laaksoon.Oikealla käytöstä poistettu vanha tie, nykyisin ajellaan turvallisesti tunnelin kautta.

Ei me mitään nunnia täällä nähty samanlaisia papparaisia näkyi kuin missä tahansa muillakin saarilla näkee.

Kuukauden vanhaa poikavauvaa piti PT:n vähän nunnata.

Matkalla Santanaan pidettiin pikku tauko kuvan restauranten pihapiirissä,paikan nimi on Paso do Poiso täältä kääntyy tie polun PR1 aloituspaikkaan Pico do Arieirolle.Nyt ei menty sinne vaan jatkettiin matkaan.

Tämä uskonnollinen muistopaasi (pikku kappeli) kukkineen ja kynttilöineen sijaitsee Faialin ja Santanan puolivälissä joka on nimeltään Faja do Mar.
Piti tuota kuvassa näkyvää kaveria vähän auttaa hän oli sytyttämässä kynttilää mutta ei siinä onnistunut kovan tuulen takia.
Sytytin hänen kynttilänsä autosamme,poltin sitä niin kauan että se paloi kunnolla pistin kynttilä hatun paikoilleen ja ojensin sen tälle kaverille joka oli saamastaan avusta kovasti kiitollinen.

Utelias.
Viimeinen kuva kameralla kunnes se sai vettä kitusiinsa ja tilttasi.

Kännykkä kuva

Santanassakin on Teleferico jonka vaijerit näkyvät kuvassa,kävin pikaisesti paikalla ehkä nähnyt hissiä toiminnassa sen paremmin kuin hissiasemalla henkilökuntaa.
Matkaseuralaisemme Riitta rouva tuli vuoriston ylitys rynkytyksessä huono vointiseksi hän huilaili autossa sen aikaa kun  me kävimme PT:n kanssa paikallisessa baarissa ruokailemassa.
Ajeltiin täältä sitten vähän loivempia tunneliteitä (EN 101) pitkin takaisin Funchaliin.
Vähän meni tuon huonovointisuuden takia päiväretki pilalle

Piti ottaa kännykkä kuva ovesta kun opas oikein bussissa kertoi että vanhassa kaupungissa ovat taiteilijat maalanneet ja koristaneet kaikki ovet. 

Riittakin toipui nopeasti taudistaan joten pääsimme illan suussa syömään paikalliselle nälkäkadulle eli Rua de Santa Maria nimeselle kadulle jolla vieri vieressä hyviä ruokapaikkoja.

Olin ainut porukasta joka söi espadaa.Hyvää oli suosittelen.

Funchal 11.5.2016

 Autofirman poika tuli parikymmentä minuuttia etuajassa tuomaan autoa ja tekemään papereita hyvä näin ja vielä parempi että auto oli vaihtunut Nissan Micrasta vähän tilavampaan Renault Clio merkkiin.

 Kun kaikki auton luovutus kommermerkit oli käyty lävitse päästiin baanalle ajeltiin ensimmäiseksi saaren pohjoisrannalle Sao Vicente nimiseen kylään kalasopalle.

 Sao Vicente

 Tunneleita saarella on tuhka tiheään kuvan tunneli tuli vastaan kun kierrettiin saaren länsipää

Seixalin ja Porto Moniz nimisten kylien kautta Ponta Pargoon josta Madalena do Marin kautta Funchaliin.

 Helikopteri kenttä Porto Moniz

 Porto Moniz

 Porto Moniz

 Näkymä alas saaren länsipäästä Ponta Pargosta

 Kuuden €uron kabiinikyyti ei meitä kiinnostanut.

Teleferico aseman myymälästä Riitta osti eucalyptus pastilleja,itse näitä eucalyptus puita oli runsaasti matkamme varrella.

 Tänne Sao Rogue kirkon juurelle ajeltiin taxilla juurikin sen takia että löydetään helpommin perille ja meikälenkin voi ottaa pari lasillista Tintoa ruokailun yhteydessä.

 Maalaisravintola Miradouro

Ruokaa tuli enempi kuin jaksettiin syödä,suosittelen ravintolaa muillekin.

Nämä "elämäntapa intiaanin koirat" kuvasin illan jo pimetessä Funchalin keskustassa.

Kohta on taas aamiaisen aika ja sitten vailla sen tarkempia suunnitelmia autonnokka kääntyy kohti uusia kohteita.

Funchal 10.5.2016

Aamiaisen jälkeen kyselin hotellin respasta auton vuokraus paikkoja tyttö sanoi että hän soittaa vuokrafirmaan ja sieltä tuodaan haluamani auto hotellille ja tehdään paperit siinä samalla.
Sovin vuokraavani Nissan Micran 11-14.5 väliseksi ajaksi hintaan 40€/pv.

 Sitten oli vuorossa ajelu Telefericon köysiradalla Monte nimiseen paikkaan ja takaisin.Ida e Volta kustansi 15€/persoona.

 Käymisen arvoinen paikka olisi ollut tämäkin Jardim Tropical mutta ei sateen uhkan takia menty.

Tänne Monten kirkolle kavuttiin ja pidettiin sateen ripauksen ajan pikkutaukoa.

Hattupäiset herrat tarjosivat 2:n Km kelkkakyytiä alamäkeen hintaan 30€ kahdelta ja 25€ yhdeltä ei kelvannut meille kun oli jo se Telefericon lippu lunastettu.

Telefericon kahvilassa minä nautin kupin kahvia , rouvat joivat kärsimyspuun limonaadia Brija Maracuja.

 Ajeltiin köysirata alas käytiin syömässä sopa di dia joka muistutti hyvin paljon sopa de canariaa.Hyvää ja ravitsevaa oli eikä maksanut kuin 1,80 €/annos.
Ruokailun jälkeen rouvat päättivät lähteä Dolce Vita ostoskeskukseen joten tiemme erkanivat minä ostin itselleni bussiliput 2,75€ suunta Cabo Girao nimiselle näköala paikalle.

 Näköalatasanne on 580 metriä merenpinnan yläpuolella ja korkeanpaikan kammoisille saattaa tasanteen lasilattia aiheuttaa vähän lisä jännitystä.

Näkymä alas.

Näkymä alas ja Funchalin suuntaan.

Restaurante Almirante nimisessä paikassa käytiin syömässä Mareiran kansallisruokaa Espetada niminen avotulella grillattu häränlihavarras.Ruoka oli minun makuuni jälkiruoka musiikki Fado ei miellyttänyt.

Pätkä bussimatkaa 

Funchal

No niin kolmelluksitta päästiin perille Windsor hotelliin joka sijaitsee aivan pelipaikoilla Funchalin vanhassa kaupungissa.Paljon ei muuta ehditty eilen tehdä kuin pieni kävelykierros kaupungilla ,kauppahallissa käytiin ja illan pimetessä puraisemassa jotain murua rinnan alle kuka mitäkin söi minun annokseni kuvassakin näkyvä oli jotain oli kokin spesiaalia kanasta.

Läppärin otin sitten kuitenkin mukaani vaikka ensin olin vähän toisissa aatoksissa,tässä hotellissa on ilmainen wifi joka on äärinmäisen hidas.

Sää oli eilen sellainen sanotaanko tyypillinen ensin paistaa kauniisti ja heti perään sataa pari pisaraa vettä ja tämä toistui illan aikana kymmenen eri kertaa.

Kauppahallilla käytiin niin myöhään että mm. kalat oli jo korjattu myyntitiskeiltä pois vain haju oli jäänyt jäljelle.

Erikoisen näköinen Banana ja aika "erikoinen" oli myös kilohinta,en ostanut.

Tänään on luvassa aurinkoinen puolipilvinen päivä mitä muuta se eteensä tuo jää nähtäväksi mutta sitä aamiaiselle joka alkaa klo. 7:30 eli eli ihan kohta.

Valmiina lähtöön

Pakaasit on pakattu ja ensi kertaa eläessäni tein itse myös lähtöselvityksen joka oli äärimmäisen helppo homma.Aamulla klo. 05 lähdetään ajelemaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Uimakalsarit meinasi unohtua tungen ne vielä laukkuuni sitten kiristän laukun turvavyön.

Povataan säätä

Eipä nuo sääennusteet paljon toisistaan poikkea ainoastaan yölämpötiloissa on eroja.

Keskiviikkona näyttäisi olevan aurinkoinen päivä jospa silloin yrittäisin tehdä

patikkaretken( PR1).

Matkalle

Kyllähän me lentäen sinne Madeiralle mennään ja pitkästä aikaa Finnairin sinivalkoisin siivin.

Kuvan vanerinen matkalaukku saattaisi riittää hyvin kaiken tarpeellisen kuljettamiseen viikon reissulle sitä paitsi se olisi helposti tunnistettavissa muiden laukkuen seasta laukkuhihnalta.

Momondo on listannut 10 tärkeintä apuvälinettä matkustamiseen tuo LifeStraw saattaisi olla hyvin tarpeellinen minulle joka olen kova poika juomaan ja potkimaan täysiä juomapullojani kumoon taukopaikoilla.

Viimeksi Charca de Tahodion maisemissa piti vesipullo täyttää maastossa kulkevasta vesiputken hanasta, uskalsin kun paikallinen "farmarikin" teki niin.

Linkkari,kannettava laturi minulla jo tuolta momondon listalta jo onkin, matka-adapterikin on mutta ei tuota mallia.