Viruksia siellä ja viruksia täällä ja mikään ei ole niinkuin ennen, tämä blogikin tökkii, kommentit ei toimi sun muuta vähemmän mukavaa propleemaa.
Aikani kuluksi kunnostelin vanhaa läppäriäni ajauksena oli tehdä siintä hyvä varakone, hyvää siintä ei kyllä saanut tekemälläkään. Poistin siintä aivan kaiken ja palautin tehdasasetukset, latasin uudelleen Windows kympin, pelittää se jotenkin mutta on helvetin hidas tähän Chromebookkoneeseen verraten.
Poistin tästä blogista väliaikaisesti kommentit kun ne eivät toimi kuten ennen.
Tuli vähän suttuinen video kun lumihiutale osui kännykän linssiin.
Mammallani oli tapana sanoa:- "minnes se poika taas ittiään valjastaa" kun olin kylille lähdössä.
Tänään valjastin eli puin lenkkivaatteet päälleni ja kävelin tuon samaisen lenkin kuin toissapäivänä.
Lenkkiajaksi valitsen sen kaikista suurimman lumisateen ajankohdan, tunti ennen tai tunti jälkeen lenkin ei satanut ja aurinkokin pilkotteli taivaalla.
PT soitti kun olin tuon lenkin puolivälissä, sanoi joutuvansa viemään äitinsä Kela-taksilla entiselle työpaikalleen keskussairaalaan, anoppini on jo sen ikäinen että saattaja on välttämätön.
Korona ei ollut käynnin syynä vaan kivulias vyöruusu, nelisen tuntia kesti heidän reissunsa ennenkuin päivystävän keikkalääkärin pakeille pääsivät.
Sekä potilas että saattaja saivat koronaa vastaan suojakseen hengityssuojaimen, PT:n kertoman mukaan koronaa epäilevien potilaiden näyte otettiin sairaalan ulkopuolella esim. heitä kuljettaneen auton ikkunan kautta.
Kaksi hoitajaa tuli auton luokse, potilas avasi ikkunan jolloin hoitaja otti korona näytteen pumlipuikolla tutkittavan nenästä ja sujautti sen toisen hoitajan auki pitämään näytepurkkiin joka suljettiin välittömästi.Testattavat eivät tulleet sisälle sairaalaan.
Yhteen näytteen ottoon aikaa kului vain minuutti pari, PT kertoi että näitä testattavia kävi parikymmentä sinä aikana kun he siellä olivat.
Kaverit joita olen lenkilläni tavannut tai puhelimella jututtanut sanovat heillä olevan tylsää.
Minun vuorokausi rytmiini on tullut 3:n tunnin muutos, nyt kun ei pääse äijäparkkin kahville eikä uimahallille/kuntosalille, minut on siirretty ns. leukaryhmästä riskiryhmään.
Tuon 3 tuntisen tilalle on pitänyt jotain korvaushoitoa keksiä, olen siinä toistaiseksi tylsistymättä onnistunut.
Katselin Areenasta New Yorkin suomalaisia dokumentin (1964). Kiinnostaa kun tuota omaa sukuakin on sinne joskus siirtynyt.Sukututkimus on vielä ns. vaiheessa mutta näyttää siltä ettei mitään Amerikan perintöä ole sieltä suunnalta tulossa.
Huonosti on sukua jatkettu, luulin jo pikkuserkuni sieltä löytäneeni mutta hän oli nuorena miehenä ottanut ja kuollut, elättälen vielä toivoa siintä että toisen sinne siirtyneen tädin sukua olisi hengissä.
Tuossa dokumentissa puhuttiin New Yorkin mieslaulajista ja Jussi Himangasta, he kävivät muistaatseni 70 luvulla laulukiertueella mm. Kotkassa. Matkaa tehtiin tuollaisella kuvassakin näkyvällä makuuvaunulla, toivotin heille silloin hyvää ja turvallista matkaa sen jälkeen kun olin vaunun matkakuntoisuuden ja jarrut tarkastanut.
Kävelin tänään vanhan tutun noin 6 kilometriä pitkän Puistolan lenkin, Puistolan nimi on nykyisin vaihdettu Katariinaksi mutta itse käytän yhä tuota vanhaa nimeä.
Huomasin että kuntoni on huono, näkyy ettei kolmeen viikkoon ole juuri mitään liikuntaa tehty.
Sanotaan että elätty elämä jättää jälkensä, niin se tekee, minuun on tuo v. 2017 Teneriffalla podettu keuhkokuume jättänyt ilmeisesti jotain vaurioita tuonne keuhkoihin. Hapenottokyky on alentunut paljon siitä ja erittäin paljon siitä mitä se oli esim. silloin (19.3.2014) kun Teiden huipulle yhdessä Mikon kanssa kavuttiin.
Enhän ollut silloinkaan mikään laiha poika mutta nyt olen lihonut liikaa, jotain täytyy asialle tehdä, siihen tulokseen tänään Aprillipäivänä tulin.
Tutkin joutessani tuota meidän sukupuuta laskin viiden esi isäni elin ajat ja huomasin olevani nyt pronssi sijalla.
Isät aikajärjestyksessä:- Pekka 4.10.1789 - 11.7.1845 (75v.) Jaakko 7.8.1821 - 9.11.1881 (60v.)
Antti 7.12 - 1868 - 1.6.1926 (57v.) Uuno 16.7.1897 - 6.5.1957 (59v.) ja viimeisenä suvun vanhimmaksi elänyt minun isäni Pentti 3.2.1922 - 13.2. 2002 (80v.).
Piikkipaikalle on aikamatkaa jäljellä siis kymmenen vuotta, tavoite on sinne pääsy tai sitten terveenä hautaan. Jos nyt taas kertaalleen yrittäisi parantaa elintapojaan ja tuota hapenottokykyä, helpoin tapa hapenottokyvyn parantamiseen on painon pudotus.
Vastauksena kommenttiin edellisessä postauksessa :-mummeli2.4.2020 klo 6.37.00
Dei! Sinullahan jatkuu tää+70 karanteeni vielä pitkään.
Hallitus antoi eilen toimintaohjeen, jossa “yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan”. Ohje on herättänyt hämmennystä ikäihmisten keskuudessa.
Mitä hallitus tarkoittaa “karanteenia vastaavilla olosuhteilla”?
Saavatko yli 70-vuotiaat enää käydä kaupassa?
– Saa käydä kaupassa. Saa käydä apteekissa. Ja kannattaa jatkaa ulkoilua, jos on sitä harrastanut, rauhoittelee sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen.
Kumpulainen muistuttaa, että karanteeni on aina viranomaispäätös, eikä tässä ole sellaisesta kyse. Sen sijaan hallituksen toimintaohje kehottaa yli 70-vuotiaita välttelemään väkijoukkoja ja julkisia paikkoja mahdollisuuksien mukaan. Kyseessä ei ole suora kielto, vaan enemmänkin painava suositus.
Meillä PT:n kanssa korona karanteeni loppui tänään klo. 0:30 tai jos otetaan huomioon siirtyminen Moskovan aikaan niin karenssi päättyi Klo. 1:30.
Tuli tuosta lehtijutusta mieleeni että vaikkei hän olekkaan mikään ns. eilisen teerenpoika niin toivottavasti hänen kuntonsa kestää, kyseessä sentään jo 67 vuotias mies.
Karanteenin pari viimeistä päivää olen siivoillut tuota toista Blogiani, olen mm. poistanut kaikki Picasa ja Google+ valokuviin vievät linkit.
Osan jutuista poistin kokonaan, mielessä kävi myös koko blogin poistaminen, mutta olkoon nyt vielä auki kun lukijoita näyttää kiinnostavan. Kyllästyneenä mainoksiin latasin tälle koneelle estoohjelman(AdBlock) nyt eivät mainokset enää häiritse.
On aikaa maaliskuun viimeisen viikon ja kevätlintujen muuttoaalto on kohta kiivaimmillaan. Etelästä ne rynnivät kohti pohjoista mikä laji minnekin. Ei kuitenkaan sovi unohtaa näitä muutamia pysyvämpiä lajeja, jotka ovat parkkeeranneet ahterinsa aivan itsekunkin lähipiiriin.
Arvelen et seuraava lintulajimme lienee pysyväisesti talvehtivaa tyyppiä nimittäin: Ellunkana (Callina bohemiae) On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla maailmassa.
Tipu (Curvi bikini) Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat uupuneimmankin kukon silmistä.
Viskisieppo (Ballandines preferae) Kuuluu humalahakuisten heimoon. Syntynyt evoluution tuloksena kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti Hik ja on pontikan serkku
Äimänkäki (Cuculus cummastus) Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh? ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on selkeä: kui?)
WC-ankka (Toiletus putsaeus) Kyseisen ankan ääntely matalan pehmeä prrruuuthsjuumphsloshjuu.
Tuttu lintu lienee myös Siipiveikko (Auervarae huijaeus) On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin. Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään erityisesti sellaisen naaraan, jolla iso pesämuna.
Heleppo bongaus on Nostokurki (Vecotin rascas) Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.
On aika varoittaa Uutisankasta (Paparazzi nova anatiade) Laji kuuluu perättömien heimoon. Ääntely ja vaeltelu ennalta arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin. Ja vielähän on mainitsematta yölintu (Swengaeus by night) sekä pulu. Niin että turvallisia myötätuulia itsekullekin.
Tämä kirjoitus siis suora lainaus Jaana ja Jaakko Rintalan kirjasta Outo lintu. Olen itse saanut tämän blogin juntturaan siten etten toistaiseksi pysty vastaamaan kommentteihin.
Olen tuolla Puerto de la Cutzissa viettänyt enempi öitä kuin mökilläni Turkialla joten mielenkiintoista on aina eri lähteistä seurata miten siellä menee.
Liittämässäni videossa puhutaan jotain kieltä josta en ymmärtänyt kun sen viimeisen sanan, mutta kuvat kertovat miten siellä Corona viruksen torjunta on otettu todesta.
Katselin kokoruudun näytöllä "harppien" sillä olen videossa kuljetun matkan itsekin sen sata kertaa kulkenut mutta en ole ikinä noin tyhjää kaupunkikuvaa nähnyt.
Moskovan ajassa nyt elellään, on vielä pari päivää kovennettua jäljellä (karanteenia matkan johdosta).
Mutta jos ei maan hallitus aseta uusia liikkumisrajoituksia niin keskiviikkona aloitan lenkkeilyn.
