Kävin eilen tyvisolusyöpä kasvaimen lisäpoistossa tuossa melkein naapurissa, samalla lääkäri poisti ja rapsutteli pois vähän muitakin luomen alkuja ja rasvapatteja. Ei tämä tauti minua tapa, johonkin muuhun tautiin kuolen jos en sitten ihan luonnollisesti, voihan olla että kuolen jossain liikenneonnettemuudessa maalla, merellä tai ilmassa.
Oli siis eilen naama täynnä laastaria, kaveritkin kysyi että taasko sitä on kotona tapeltu vai olenko käynyt turkkilaisessa parturissa ja on partaveitsi vähän luiskahtanut.
Maunon kanssa jatketaan hoitosuhdetta, koirapoika oli ilmeisesti kotipihallaan nielaissut pätkän narua joka ei eilen paskalla käydessä kokonaan poistunut vaan jäi ikävästi puolittain ulos roikkumaan, minunhan se piti sieltä ulos suolesta vetää. Että tälläistä täällä mitähän jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointisi ilahduttaa.Vastaan kun ennätän.