Tänään kiersin tänään aamulla auringon nousun jälkeen lenkin Puistalan niemessä ja kuvailin vähän niitä näitä.
Tämä Ruotsinsalmen linnoituksen ruutikellari nro.84 onryssänkirkon (virallinen nimi on Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko) ohella eräs vanhempia rakennuksia Kotkan saarella.
Tämä Graffitin huomasin jo edellisellä lenkillä mutta silloin ei ollut kameraa mukana.
Tämän teoksen nimi on Portti.
Ei mikään kalteva torni vaan Elinvoimainen läsnäolo.
Nimetön
Nimetön
Auringonpalvoja.
Vasikat. Tekijän arvaatte?.
Keskuskadulla Tuulen viemää.
Patsaan nimi on Tarrautuminen.
Kuvaa jouduin vähän muokkaamaan jotta sain nuo itäturistit näkymään,ainakin 4 bussilastillista heitä täällä tänään oli tuppukylän nähtävyyksiä ihailemassa.
Aina se kesän mentyä tuleen mieleen josko sitä joku kämppä tuolta eräältä saarelta pitäisi vuokrata vähän pidemmäksi aikaa.Tulevana talvena se ei vielä tapahdu mutta ehkä joskus?.
Toisaalta tällä nykyisellä saarella (Kotkassa) on minulle enempi aktiviteettejä kuin tuolla Teneriffalla mutta olisi se hyvä ottaa välillä etäisyyttä tämän maan politiikkaan.
On joskus käyty myös Neuvostoaikana tuolla Viron puolella ihmettelemässä maailman menoa.
Suunniteltiin pientä golf turneeta kavereiden kanssa tälle viikolle kun piti olla vielä kesää jäljellä ja meillä greenfee tarjoukset ja edut lähes kaikki käyttämättä.
Tänään en päässyt kuin golkentän rangelle kun alkoi vesisade taitaa lykkääntyä tuo meidän turnee ensi viikolle.
Ei se vielä varmistunut FC KTP:n nousu Veikkausliigaan kun Tampereella peli Ilves-KTP päättyi 2-0. Toivotaan että ne tarvittavat pari kolme pinnaa otetaan kahdesta jäljellä olevasta ottelusta (Jazz Porissa , Jippo kotona) ihan ilmaiseksi ei heiltäkään ne pinnat irtoa sillä vastustajat taistelevat myös omasta sarjapaikastaan ja toinen heistä putoaa varmasti.
Pientä taukoa on pidetty näiltä viheriöiltä mutta kyllä sitä vielä ehtii sillä kentät on vielä pari kuukautta auki.
Pienelle kuntokuurille täytyy tässä itsensä pistää muuten ei jalka talvella Teneriffan poluilla nouse.Aikaa siihen H hetkeen on 140 päivää.
Kun pelikello näyttää aikaa 89 minuuttia niin silloin KTP fanikatsomo virittelee ilmoille tuon Junnun laulun.Seuraavan kerran sen esityksen voi kuulla Porissa 28.9.2014 en lähde sinne kannustamaan pidän kotona peukkuja pystyssä.
Ajelin autolla kuvassa näkyvälle Salpapolun päätepisteelle.Polku loppuu siis tähän mutta itse Salpalinja jatkuu tästä aina jäämerelle asti.Tarkoitus oli patikoida täältä Salpamuseon suuntaan noin kymmenkunta kilometriä ja palata siintä tänne takaisin
Mutta aamuyöstä alkanut jomotus (kihti) vasemman jalan ukkovarpaassa esti patikoinnin.
Laskeuduin varovasti nuo raput alas ja tutustuin vähän tarkemmin tähän keskenjääneeseen majoituskorsuun ja konekivääri pesäkkeeseen.Olin varannut mukaani pienen laskulampun mikä olikin tarpeen 60 metriä pitkässä tunnelissa.
Salamaa apuna käyttäen otettu kuva tunnelin keskivaiheilta.
En pystynyt siis patikoimaan mutta ajelin autolla Gepsin jälkeä mukaillen tätä täällä hiekkaisilla metsäteillä kulkevaa Salpapolkua. Noin 5 Km pystyin seuraamaan autolla jälkeä mutta sitten oli pakko luovuttaa kun polku kääntyi metsäiselle kinttupolulle.Minulta jäi vielä 14,5 Km pätkä tuota polkua näkemättä aion sen vielä tänä syksynä patikoida.
Gepsi piirsitämän jäljenja vaikka istuin pääosin autossa niin 2 hirvikärpästä löysin kotona niskavilloistani.
Tässä ollaan sotavakien paremmin säilyneellä hautausmaalla,
Neljään riviin jos oikein päättelin on täällä vankeja haudattu.
Tuntuu näin maallikosta valtavalta määrältä,historiaa en siltä osin tunne mutta tuskin he kaikki ihan nälkään ja tauteihin kuolivat.
PT sai eilen ystävältään Liisalta tuollaisen kunnon ylläpitämiseen kannustavan itse tehdyn kortin.
Kortti oli mielestäni niin hieno että skannasin sen kuvaksi ja liitin tähän näytille.
Liisa rouva tarjosi eilen meille molenmille lounaan Tai Hing ravintolassa ja sen päälle vielä pehmisjäätelöt kauppakeskus Pasaatissa .
Kuulemma vaan ihan kiitoksena siitä että hänet kauppakasseineen on niin usein meidän autolla kotiin kuljetettu.
Omaan kuntoiluun pitäisi löytää myös jotaiin uutta motivaatioa on päässyt vähän kunto repsahtamaan pelkkä golf ei yksin riitä pitäisi tehdä jotain muutakin.
Tänään ajettelin tehdä patikkaretken Salpapolulle kunhan päivä ensin valkenee ja jos tuo pikkuisen taas oireileva kihti ei pahemmaksi tästä äidy.
Kuvassa ollaan Joken kanssa Jaroslavlin päärautatieasemalta odottelemassa Siperian 3 tuntia myöhässä olleen junan lähtöä.
Kuva on vuodelta 1989, tuoreempiakin kuvia tuosta monen "toverin" ihannevaltiosta minulla on mutta tämä saa nyt tähän postaukseen kelvata.
Ensimmäisen matkani silloiseen Leningradiin tein jalkapallojuniorina vuonna 1965 se oli nuorelle pojalle silmiä avaava kokemus monella tavoin.
Sen jälkeen noita reissuja on tehty yhteensä noin kymmenkunta en väitä olevani mikään Venäjän tuntija mutta tiedän nähneeni sitä maata ja sen tapoja enemmän kuin moni radikaalipentu.
Pidän monista Venäläisen keittiön herkuista mm. hapankaalista,matkoillani olen tavannut pääsääntöisesti ystävällisiä ja meistä länsimaisista hyvin kiinnostuneita kansalaisia.
Sanonta Ryssä on Ryssä vaikka voissa paistaisi pitää silti paikkansa etenkin silloin kun puhutaan heidän johtajistaan.Mihail Gorbatsovin aloittamaa avoimempaa politiikkaa (Glasnost) tiedottamista ja sananvapautta tulisi maassa edistää .Mutta onhan se helpompi maata hallita kun media on omissa käsissä.
Ville Haapasalon TV matkoja olen seurannut suurella mielenkiinnolla ja tuon uutuus kirjankin aion myös lukea,tiedä häntä jos sen sais vaikka isänpäivä lahjaksi.
Saas nähdä miten käy vapauden kaihon tuolla Ukrainassa ainakin yritys sen vaimentamiseksi on Valimir toverilla kova.
