Steveco Areena 21.4.2024

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Matkan muistelua 15.3.2020

Nukuttiin tavallista pidempään mistähän lie johtunut, eilesestä kai, aamiaisen jälkeen alkoi näkyä tietoja korona epidemiasta eri medioissa aina enemmän, niitähän kaikki eivät sitten millään voineet ymmärtää.
Tämän tiedotteen kaappasin jostain Facebook sivuilta.

Meillä kotimatka normiaikataulun mukaan ,tämän vahvisti Tjäredorg oheisella tekstiviestillä.

Tehtiin kävely paikalliseen apteekkiin, turha reissu sillä se oli sunnuntaina suljettu, kuljettiin kaukana toisistamme toinen toisella puolen katua eikä oltu toisiamme tuntevinamme.
La Pazin kauppapuoti alkoi rajoittaa sisällä olevien asikkaiden määrää, sisään pääsi sitä mukaan kun joku tuli ulos.

Ambulanssi vieraili hotellissa, kyytiin nostettiin vanhempi rouva pyörätuolineen ei ollut siis pelättyä koronaa.
Kun liikkuminen ulkona virkistäytymis tarkoituksessa oli kielletty niin hotellin aulaan kasaantui paljon väkeä etenkin suomalaisia matkaajia tilannetta päivittämään.
Tjäreborgin puhelimet ruuhkaantuivat kun ihmiset olivat huolissaan soittelivat sinne että miten heidän nyt käy.
Vastaavasti eräs ukko joka oli 5 viikoisen lomansa ensipäivänä tullut jo ryöstetyksi sai Tjäreltä soiton jossa kysyttiin haluaisiko hän lähteä kotiinsa heti ? hän halusi.
Kyllä Tjäreborg mielestäni hoiti hommansa mallikkaasti, tekivät varmasti pitkää päivää toimissaan, ei se varmaan helppoa ole ennenaikaistaa matkaajien kotiinpaluu.
Tulipan taas todistetuksi valmismatkan edut omitoimisiin nähden.

Tampereen suunnan rouva kyseli kaikilta mitä tietoja teille on tullut ja selvitteli omia tekemisiään.
Mieleen jäi kun hänen miehensä Erkki oli ollut aamulenkillä eivätkä poliisit olleet Erkille mitään liikkumiskiellosta sanoneet.
Erkkihän kävelee kauas ylös, vallan vuorille asti, kerrankin Erkki oli kävellyt sellaista tietä ettei sieltä päässyt pois kuin samaa tietä.
Alkoi rouvan puheet kyllästyttää viimeistään siinä vaiheessa kun jo kolmannen kerran kuulin kuinka hänen ei annettu Alcampossa rintaliivejä sovittaa.
Matkailu avartaa.
Illallisen jälkeen pysyttiin huoneessa.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Matkan muistelua 14.3.2020

Kuva on Facebook sivulta Kuvia Karhulasta / Tiina Huovinen .Kuvausvuosi1949

Siintä tuli tänään kuluneeksi tasan 70 vuotta kun minä tuolla Toivelinnassa synnyin.
Jossitella ei kannata mutta näin jälkikäteen ajatellen tein vika valinnan kun tämän synttäreiden pakomatkan varasin.
Varaushetkellä ei koranaa ollut Kotkassa eikä Puerto de la Cruzissa ja matkoja järjestettiin joten en osannut edes aavistaa sitä miten pahaksi tämä pandemia viranomais toimintoineen tuon viikon aikana kehittyy.
Nyt ollaan matkan jälkeen oltu 5 päivää karanteenissa, ei ole koronan oireita, en myöskään usko tartuttaneeni välillisesti muita kansalaisia, pysyttelen kuitenkin neljän seinän sisällä ja tilaan ruokamme K-Marketin palvelusta.
Mutta päivän tapahtumiin lyhyesti, yhtään kuvaa en koko päivänä ottanut ne ovat joko vanhoja tai matkatoimisto Tjäreborg sivuilta kopiotuja.

Kuva v. 2019
Koronan leviämisen estona lauantain kauppahallin kirppiskin peruttiin, ei tiedetty mitä tehdä, vietettiin tylsää hotelli elämää, kertaakaan ei poistuttu hotellialueen ulkopuolelle.

Tjäreborg kuva
Niin kauan kun aurinko paistoi löhöiltiin altaalla, mutta eihän se aurinko pahoille paista, tänäänkin paistoi vain pari tuntia.
Kuunneltiin matkalaisten puheita koronasta ja kännykän avulla seurattiin uutisia/sosiaalista mediaa.
Iltasella lähetin parille hyvälle monivuotiselle Puerton ystävälleni kainon tiedusteluviestin jossa kyselin että uskaltavatko he enää koronan pelossa liikkua missään, ehdotin myös tapaamista hotelli Masarussa.

 Tjäreborg kuva
 Lyhyestä varoajasta huolimatta tapaaminen sopi Tarjalle ja Kaisalle.
 Tjäreborg kuva
Tarjosin heille syntymäpäiväni kunniaksi vaatimattoman illallisen hotelli Masarun Buffetissa.

Tjäreborg kuva
Meille PT:n kanssa tuon hotellin asukkaille illallinen sisältyi maksetun matkan hintaan, meillä oli myös oikeus viedä laskua vastaan omia vieraitamme tänne illastamaan.
Pari tuntia tuolla mukavasti vierähti.
Jatkettiin vielä iltaa hotellin aulabaarissa minulla ainakin oli hauskaa, vaikkei vanhenemissa mitään hauskaa olekkaan, nytkin ollaan 7 kymppisenä kuukausi karenssissa vai olenko valtiovallan erityisessä suojetuksessa.
Haluan tässä nyt vielä kiittää Tarjaa ja Kaisaa siitä että paikalle saavuitte ilman teitä olisi päivä ollut hyvinkin ankea.

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Matkan muistelua 13.3.2020

Tänään on siis perjantai ja 13:sta päivä samalla se viimeinen päivä jolloin meillä on auto vuokralla.
Eilen jo päätimme noin suunnilleen minne tänään suunnataan, mukaan sama porukka kun eilen + mukaan myös Lulu koira.
Päätimme pysyä saaren pohjoispuolella kaukana koronasta ja Adejesta, suuntasimme ensin Punta del Hidalgoon.
 Ajettiin niin pitkälle kuin tietä riitti eli sinne kääntöpaikalle kerroin muille matkaajille että edessä näkyvä kaksihuippuinen vuori Roque de Dos Hermanos on kuuluisa Ufojen ilmestymispaikka.
Ei nähty Ufoja, käännyttiin ja seuraava paikka jossa pysähdyttiin oli Bajamar.

Täällä ei bongata Ufoja vaan esim. suuria aaltoja.

Nyt ei ollut aallot suuria ja uima-allaskin oli vielä auki.

Mutta viereistä luonnonallasta jo suljettiin viranomaisten toimesta syynä koronavirus.
Tämä oli muutenkin ensimmäinen päivä jolloin koronan aiheuttamat varotoimet alkoivat näkyä mutta niistä enemmän sitten jatkossa.Kaffella käytiin, vähän jaloiteltiin ja matka jatkui nyt otettiin suunnaksi Afur.
Video vuodelta 2011

Erikoinen talon paikka Afurissa.
Afurin baarissa oli tarkoitus myös pistäytyä mutta se oli ainakin silloin suljettu.

 Tämä Bar Casa Nene käytiin katsastamassa ei kuitenkaan siellä syöty eikä mitään juotu.

Asialliset hommat hoidetaan muuten ollaan kuin Ellun kanat.

 Matka jatkui nyt suunnattiin Chirinquito Hilarion baariin Tabornoon.

Mutteripannu kahviakin olisi ollut tarjolla mutta me joimme Fantat ja söimme pari palaa Queso  de Cabraa .

 Ja matka jatkui nyt oli osoitteena viinitarha Balcon de La Laguna jossa täsmälleen samalla orukalla vuosi sitten kävimme.Ihan laakistahan tuo paikka ei löytynyt vaikka oli pari rouvaa ja kännykkä tietä neuvomassa, alkaa itseluottamus näköjään jo rapistua.

Tämä on mielestäni yksi parhaista ravintoloista missä olen Teneriffalla käynyt, viinikin on erinomaista, Pipa osti nyt ja viimeksi pari pulloa mukaan ja sitä viiniä ovat kuulemma kaikki kehuneet.
Syötiin jotain en muista mitä ja juotiin medio litro viiniä ja pullo agua con gasia minä tarjosin huomisen synttäripäivän kunniaksi.
La Lagunassa rouvat kävivät vielä jossain Hiperdinossa tai vastaavassa en muista missä me odoteltiin autossa kaupan erittäin ahtaassa parkkihalissa.
Kaupan hyllyillä koronan vaikutukset näkyivät kuulemma tyhjinä hyllyillä mutta hyö löysivät sieltä etsimänsä eli paketin kertakäyttö käsineitä.

Sitten vietiin Pipa ja Lulu kotiinsa ja luovutettiin auto tuonne alhaalla kuvassa näkyvään AB kyltin luona olevaan vuokraus pisteeseen.
Tähän päivään loppui sitten saarella vapaa liikkuminen mutta siitä enempi sitten huomenissa.


perjantai 20. maaliskuuta 2020

Matkan muistelua 12.3.2020

Rouvat olivat sopineet täksi päiväksi tekevänsä ostosreissun Titsalla Santa Cruziin siis minun rouva josta käytän nimeä PT (personal trainer) ja Puertossa vakituisesti asuva rouva josta käytän nimeä Pipa.
Pääsin seurueeseen mukaan mutta nyt ei mentykkään millään Titsalla vaan vuokraamallani autolla.
 Ajeltiin siis Santaan ja siellä Primark kauppakeskukseen, auto sinne kaupan parkkihalliin ja ei muuta kuin shoippailemaan sehän se on matkailun kohokohta ja eräille kauhistus.
Kuljin tuon kaupan lävitse liukuportaita hyväksi käyttäen aina kattoterassille asti, löysin läpikulkumatkalla itselleni 2,50€ maksavan paidan jonka ostin ja kunhan tästä karanteenista vapaudun niin pistän sen päälleni niin pappaparkin ukotkin näkevät miten ihana se on.

Vietin siis aikani täällä kauppakeskuksen katolla olevassa baarissa kaasuvettä nauttien, oli täälläkin jotain katseltavaa.
Rouvat saivat siis shoippailla ilman aikarajoitusta ja yllättävän nopeasti alta tunnin hekin katolle ilmaantuivat, Pipa oli ostanutkin jotain mutta PT ei yllättäin yhtään mitään.

 Rouvat joivat katolla kaffet ja sitten jatkettiin matkaa nyt Candelarian suuntaan ja siellä ennen käymättömään Guachinche Los Parrandas III ravintolaan syömään.


Kännykän avulla löydettiin paikka helposti.
Sehän näissä Guanhincheissä on usein ettei ole ruokalistaa tai se on vain esim. liitutaululla tai tarjoilija kertoo mitä talo tarjoaa.
 Nyt oli kunnon lista josta tilattiin kaikki samaa eli Chuleta de Cerdo, juomaksi puoli litraa talon viiniä ja pullo kaasuvettä, autoilijahan ei voi viiniä paljon naukkailla lasillinen menee toinen on jo liikaa.
Tämän näköinen annos sieltä eteen kannettiin, PT jätti puolet syömättä se pyydettiin paketoituna mukaan ja saatiin, joskin se päätyi lopulta hotellin jääkaapin kautta roskikseen.
Tuo oranssi tuossa lautasella on jollain juustohyölällä siivutettua ja paistettua porkkanaa, erittäin hyvää.
Tämä Guachinche on varsinainen "hehtaarihalli" jossa on hyvä järjestää isotkin ruokatreffit, meillä oli vain kolmen hengen synttäri etkot.

 Jatkettiin autoilua noustiin saarta halkovalle tielle TF-24 jota myöten ajettiin El Portilloon kaffelle.
En ollut Arafosta ylös nousevaa tietä (TF-523 ennen ajellut, nyt on sekin siis niin nähty.
El Portillon kaffe paikka.
Portillosta sitten vain ajo alas Puertoon, Pipa ensin kotiin ja sitten auto parkkiin hotellikadulle.
Muistaisin että kävin vielä hotellin uima-altaalla huuhtomassa caliman ja koronan pölyt pois.
Illallinen hotellilla ja kaffet sitten siinä La Pazin Taxi aseman vieressä olevassa katukuppilassa.
Sellainen päivä se.

torstai 19. maaliskuuta 2020

Matkan muistelua 11.3.2020

Aurinkoinen aamu joka aloitettiin puolihoitopakettiin kuuluvalla aamiaisella.
Kun on vain viikon matka kyseessä niin piti hieman piti neuvotella siintä mitä me haluamme ja kerkiämme viikossa nähdä ja tehdä.
PT ei oikein lämmennyt ajatukselle että hän yksin kiertelee Santa Cruzin ja La Lagunan katuja ja kauppoja kun minä olisin sinä aikana käynyt kävellen bongaamassa pari Franco "aiheista" Guachinche ravintolaa.
Koska nuo ravintolatkin olivat sen verran etäällä toistaan niin päätettiin vuokrata kolmeksi päiväksi auto käyttöömme.
Hotellin lähikadulla mainostettiin autoja pari Euroa halvemmalla kuin hotellissa niimpä päädyin tähän Kia Picantoon 3pv/54 € eikä mitään takuunmaksuja sun muita kommervenkkejä.
Auto luovutettiin tankki täytenä ja piti myös palauttaa tankki täytenä, ajella sai niin paljon kuin kerkesi siis vapaat kilometrit.

 Siispä auton nokka kohti Lagunaa ja Casa Francoa hyvin paikka löytyi kun kännykällä navigoin ilman sitä olisi tuskin löytynyt.

Pistin auton luvattomaan parkkiin ravintolan eteen ja poikkesin sisälle räpsimään parit kuvat, kuvia ei saanut ottaa asiakkaista muuten sain kuvata vapaasti.

Tämä La Cochinera Guachinche olikin sitten "kaukana sivistyksestä" ajeltiin ohi 
Santa Cruzin sataman kohti María Jiménez nimistä kylää josta edelleen Camino Valle Grandea myöten niin pitkälle kun tietä riitti eli perille asti.

 Perillä odotti ensin navetta rakennus jossa oli mm. hevostalli ja
 vuohien karsina.
Naventan vahtihommia oli opettelemassa tämä pikkuinen koiranpentu.
 Itse ravintola oli tuon navetan yläpuolella mutta oli meidän vierailupäivänä suljettu.
 Pääsin omistajan luvalla sisälle ravintolaan kuvailemaan.
Kuvathan eivät tietysti onnistuneet odotetusti kun oviaukon valo loi heijasteita.
Koiranpentu oli meistä hyvin kiinnostunut ja teki tuttavuutta.
Kun sanoin PT:lle että tännehän pitäisi tulla joskus syömään niin hän sanoi että saan tulla aivan yksinäni hän ei tässä paskan hajussa pysty syömään.

Jos joku lukijoista tietää vielä jonkun muun Francon kuvilla koristellun ravintolan niin olisin tiedoista hyvin kiinnostunut.
Ajeltiin takaisin taas Santa Cruzin kautta siellä satamassa oli laiturissa iso risteilyalus en ole varma oliko se tämä nesteteytetyllä maakaasulla käyvä alus.
Yritin etsiä lähistöltä autolle parkkipaikkaa tuloksetta kuvan sain napattua ohi ajaessani.

Kun ei lähempää parkkipaikkaa löytynyt niin ajeltiin Mesa del Mariin katsomaan miten paikka on "talvehtinut" viimeisen myrskyn jälkeen.
Rakennus oli edelleen pystyssä mutta siinä  terassilla oleva ravintola oli suljettu samoin kuin se toinen siellä parkkipaikan luona oleva.
18.11.2018
El Sauzalista löytyi viimein kahvila ja parkkipaikka nautittiin cafe con lechet ja jotain pientä purtavaa.

Kun päivän valoisaa aikaa oli vielä jäljellä ja tankissa densaa niin käytiin vielä Al Campossa vaikkei
mitään ostettu paitsi kahvit.
 Hetken ehti vielä loikoilla uima-altaalla ennen ilta ruokailua, missään ei enää hengailtu vaan lepäiltiin
kun alkaa tuo ikäkin jo vähän painaa.