Muistatko Monrepos'n

Joo kyllä muistan on se joskus vuosia sitten läpi kävelty tämäkin puisto.

Eilen meidän koko Viipurissa viettämämme ajan sateli vettä ja tämä puisto jäi meiltä ja Porilaisilta ystäviltämme näkemättä.Paljon on kaupunkikuva kuitenkin muuttunut siitä kun viimeksi täällä olin käynyt ja siitä on aikaa n.15 vuotta.

Hamista lähdettiin reissuun Norjan lipun alla seilaavalla katamaraanilla merimatka molempiin suuntiin meni hyvin,ainoa miinus tuli Viipurin päässä kun matkanjärjestäjän varaama pikkubussi oli "lauennut" ja remontissa.

Onneksi pääsimme Puolakan turistibussilla suorittamaan reissuun sisältyvän kiertoajelun.

Rouvat ostivat jälkikasvulleen tuliaisia kauppahallista ja Karusel nimisestä marketista jossa ehdimme pikapikaa piipahtaa erään "jopparin" pimeällä taxilla 

Tuosta taxi matkasta voisi kertoa pienen tarinan vaikka se ensin vähän esim.Personal Traineria pelotti tuollainen "pimeäkyyti"niin hyvinhän se meni ainoa kommellus sattui kun kaimani otti taxista mukaansa väärän muovikassin.

Hänen omassa kassissaan oli 2 tölkkiä olutta mutta mukaan lähteneessä jobbarin kassissa 2 vesipullon näköistä muovipulloa sanoi kaimalle siellä Karusel kaupassa että haistappas mille ne vesipullot tuoksuu, no puhdasta pirtuahan niissä oli.

Suomalainen on rehellinen ja pullot palautettiin kyseille jobbarille ennen maasta poistumista,sehän olisi ollut huumausainerikos jos näillä "vesipulloilla" oli tullissa kiinni jäänyt.

Kiva reissu ja taas ollaan monta kokemusta rikkaanpia
Kuvista osa Diaesityksenä ja pikkuvideo likaisen ikkunan läpi kuvattuna Uuraan satamasta.

Jännä päivä tänään

Oli nimittäin Nikon ensimmäinen koulupäivä,enempi se taisi jännittää pojan vanhempia ja isovanhempia kuin Nikoa konsanaan.Nikohan jo tekijämies näissä kouluhommissa kun olen esikoulun käynyt, tämänpäivän kommentti oli ettei mitään uutta.
Tyytyväinen hän oli siitä kun pääsi etupulpettiin istumaan ja vielä ihan keskelle.
Kyllä se vielä minun kouluaikana oli että oppilaan pituus oli se joka määräsi istumapaikan lyhyet eteen ja pitkät taakse.Takapulpetista siirrettiin eteen vähän niinkuin rangaistuksena jos ei opetus mennyt perille tai muuten häiriköi oppitunnilla.

Siintä se alkaa saas nähdä mikä herrasta isona tulee.

Itsellä on tässä kesäloma menossa ja mitään sen kummempaahan tässä ei ehdi tekemään kuin pelata sitä golfia.

70 kierrosta tuli tänään täyteen puhuttiin siinä kierrroksen aikana kaverin kanssa että tämä laihduttaa kun kostea sää hikoilutti vähän tavallista enemmän.

Ei se golf mitään laihduta mutta ei se myöskään lihota kyllä se on siitä kiinni mitä syö ja juo ja kuinka paljon.

Täytyy tässä loman jälkeen ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa uusi terveellinen elämä ja kunnon laihdutuskuuri muuten tulee "noutaja" ensitalven patikkaretkillä siellä köyhien havajilla. 

Haminasta Viipuriin

Toivottavasti päästään ehjänä perille ja terveenä takaisin.

Lähtö meillä on läheltä kuvanottopaikkaa ensi torstaina klo. 8:00 toivottavasti saadaan nauttia hyvistä loppukesän ilmoista. 

Tuli houkulteltua mukaan Porilaiset ystävät Marjatta ja Seppo niin senkin puolesta hyvää keliä toivotaan.

Itse olen Viipurissa ensimmäisen kerran käynyt vuonna 1965 silloisella jalkapallojunioireiden Leningradin matkalla pysähdyttiin kaupungissa meno/tulomatkalla.

Vaikka kaupunki onkin niistä ajoista paljon muuttunut niin luulen sieltä vielä löytyvän ihmeteltävää niin itselle kuin myös Porilaisille joille visiitti on ensimmäinen.

Käydään me ainakin siellä Pyöreäntornin hämärässä.

Laitellaan sitten  kuvia kun kotiudutaan reissusta. 

Kännykällä otettu kuva jonka kordinaatit näyttää lukemia N 60° 33´36"  ja E 27°10´56"

Avoimin silmin

Kierreltiin vähän etelä Viroa maisemia katsellen, perusleirihän meillä oli tuolla Otepään Pyhäjärven Spa hotellissa jossa meillä oli varattu jonkinlainen neljänpäivän rentoutumispaketti.
Mutta kun on liikkuvainen luonne niin eihän sitä kauan jaksa paikallaan pysyä Otepään golfkentän pelasin kahdesti pakettiin kuuluvat hoidot otettiin vastaan ja uimahallia käytin ahkerasti.
Loistava paikka tämä Otepään on sille joka on kiinnostunut oman kuntonsa hoitamisesta maastot ovat mainiot, tiet ja kevyenliikenteen väylät hyväpintaisina soveltuvat hyvin esim. rullasuksi hiihtoon ja pyöräilyyn.
Pyhäjärven hotellissa on lisäksi asukkaan käytössä ilmainen kuntosali ja uimahalli.
Täällä järjestettiin meidän tulopäivä suuri Triatlon 111 kisa jossa uitiin ensin 1 Km, pyöräiltiin 100 Km ja lopuksi juostiin 10 Km osanottajia oli ympäri maailman.

Auton mittariin tuli kilometrejä yht.1350, kierreltiin vähän etelä Viron maaseutua ,käytiin jopa piipahtamassa Latvian puolella kaupungissa nimeltä joka on Valka Viroksi ja Valga Latviaksi.

Kaupunki sijaitsee valtioiden rajan molemmin puolin,rajamuodollisuuksia ei enää ole mutta passi pitää olla mukana.

Tallensin yhden auto retkipäivän jäljen Gepsin muistiin ja vein ne tiedot GPSAlbumiin lisäsin siihen vielä pari kuvaa reitin ulkopuolelta missä myös tuli tällä reissulla piipahdettua.

Viro tai Eesti on paljon muutakin kuin turisteille tuttu Tallinna esim. hintataso tuolla maaseudulla on noin puolet Tallinnaa edullisempi.

Tiet on EU rahalla laitettu hyvään kuntoon ja liikenne hiljaista.

Yllä kuvia reissusta.
Seuraavaksi Viipuriin jonne se katamaraani vihdoin ja viimein pääsi lähtemään.

sünnipäev ja pulmapäev

Noita "synnin ja pulmien" päiviä vietettiin vajaan viikon verran Viron Otepäässä ja tulomatkalla vielä päivä Tallinnassa.
Yhteisiä "pulmapäiviä" meillä on nyt PT:n kanssa vietetty 40 vuotta ne on kuulemma Rubiinihäät hienonmalta nimeltään.
Aika nopeasti se aika kuluu tuntuu kun se olisi ollut vasta eilen kun kun kaksikymppisen PT:n vihille talutin,  nyt olin kuuskymppisen mummon kanssa häämatkalla Virossa.

Tässä  "nuoripari" lepäilee suolatuvassa.

Hyvinhän se meni

Hyvinhän se meni meiltä Ennin kanssa ilta ilman tuon mummon (PT:n) hössötystäkin ei meillä ollut Ennin kanssa mitään ongelmia.
Ensin käytiin Santalahdessa vähän vilvoittelemassa ja uimassa (pappakin uskalsi).

Pillimehua ja munkkipossoa välillä vähän epäterveellisempää niin jaksaa taas touhuta.

Sitten vaihdettiin asua ja maisemaa vuorossa jäätelö golfklubin terassilla.

Kyllä meidän tämän jälkeen piti kiirehtiä kotiin syömään vähän kunnon kotiruokaa ennenkuin se mummo ehtii kotiutua sieltä tyhy päiviltään.

Tänään täytyy jo vähän pakata sitä Viron reissua varten minulla vielä huomenna lyhyt työpäivä ja heti sen jälkeen lähdetään startataan.

Ensin viedään Enni omaan kotiinsa Espooseen ollaan siellä pari yötä Ennin seurana kun hänen vanhemmillaan on vielä jotkut kesähäät ohjelmassa.

Huomenna kyllä tarttis päästä pelaamaan joku kenttä siellä Ennin kotikulmilla Lakisto kävisi hyvin.

Sunnuntaina sitten sinne Viron suuntaan,kamerat,kännykät ym.vempeleet ja eri määrä kaikenlaisia latureita pitää muistaa ottaa mukaan. Bloggailuun tulee kuitenkin todennäköisesti pieni tauko kun läppäri jää kotiin.

Tyky tai Tyhy

Joku sellainen työhyvinvointi päivä on tällä minun personal trainerilla tänäiltana,tekevät tuurimoottori risteilyn lähisaareen.
Enni jää papan hoitoon mitenkähän me tästä illasta mahdamme selvitä no kyllä me jotain kivaa keksitään.
Ookke kommentoi edellistä blogiani sanomalla että kaikkea voi sattua (golfissa), totean vaan että niin voi en nimittäin ikinä ennen ole osunut golfpallolla itseeni mutta eilen sekin ihme kävi puun kautta toteen.
Seurauksena yksisakko ja sen vitosväylän (Par 5) tulos huima yhdeksän lyöntiä,se kisa meni siihen mutta ei sitä kannata niin vakavasti se on leikkimielistä kisailua tällä iällä.

Ehkä me Ennin kanssa laitetaan uudet korut ja kellot käteen ja mennään jonnekkin vähän juppailemaan.

Ennin rannekoru maksoi meripäivillä 5€ + 1 Euro /kirjain sehän on tuplasti arvokkaampi kuin papan 4,50 Euroa maksanut Puerton kirpparikello.